Matkus Luupista suunnitellaan alueellista kiertotalouden keskusta, joka yhdistää uudelleenkäytön, korjauspalvelut, yritysyhteistyön ja osaamisen kehittämisen saman kokonaisuuden alle. Projektin edetessä nousi kuitenkin esiin tarve ymmärtää paremmin, millaisia mahdollisuuksia, tarpeita ja haasteita alueen toimijat näkevät kiertotalouden yhteistyössä.
Tämän vuoksi Elävä säätiö tilasi LUT-yliopistolta diplomityön, jonka tavoitteena oli selvittää, millä edellytyksillä Matkus Luupin ympärille voisi muodostua toimiva kiertotalouden yritysekosysteemi. Tutkimuksessa haastateltiin eri alojen yrityksiä, asiantuntijoita ja kehittämistoimijoita, jotta saataisiin kokonaiskuva materiaalivirroista, yhteistyön mahdollisuuksista sekä niistä rakenteista, joita toimiva kiertotalousekosysteemi tarvitsee.
Tutkimuksen teki LUT-yliopiston kiertotalouden maisteriohjelmassa Sanni Kalilainen, jota työn tilaaja Susanna Mahlanen Elävä Säätiöltä haastatteli. He pohtivat yhdessä tutkimuksen keskeisiä havaintoja ja sitä, mitä ne tarkoittavat Matkus Luupin tulevaisuuden kehittämisen kannalta.
”Kun lähdin tekemään diplomityötäni LUT-yliopistolle, tavoitteenani oli selvittää, millä edellytyksillä Matkus Luupin ympärille voisi syntyä toimiva kiertotalouden yritysekosysteemi. Haastatteluiden kautta nousi nopeasti esiin, että kiinnostusta yhteistyöhön on paljon, mutta käytännön toteutustavat ja toimintamallit ovat vielä monelle epäselviä.” Kalilainen pohjustaa.
Mahlanen tunnistaa tämän ja toteaa, että yhteinen toimintatapa puuttuu, vaikka verkostoja ja kiinnostusta löytyy. Mikä tutkimuksessa yllätti Kalilaisen eniten?
”Toimialojen väliset erot. Korjaus- ja huoltopalveluissa osaaminen on vahvaa, mutta tekijöitä ei ole riittävästi. Esimerkiksi suutareille ja laitehuoltajille olisi kysyntää enemmän kuin tarjontaa. Kodinkonehuollossa taas valmistajien suljetut järjestelmät ja varaosien saatavuus rajoittavat tuotteiden uudelleenkäyttöä ja korjattavuutta.”
Mahlasen mielestä tämä on tärkeä havainto palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Millaisia ajatuksia Kalilaisella on tekstiilialasta, joka nähdään Luupissa yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena?
”Tekstiileissä potentiaali on erittäin suuri, erityisesti poistotekstiilien ja työvaatteiden osalta. Haasteita aiheuttavat kuitenkin materiaalien monimuotoisuus ja käsittelyketjujen monivaiheisuus. Monimateriaalituotteita on vaikea kierrättää, ja prosessin koordinointi vaatii usein toimijaa, joka kokoaa eri osapuolet yhteen.
Sama ajatus näkyy myös rakennus- ja purkualalla, jossa materiaalipotentiaali on jopa kaikkein suurin. Haasteina ovat kuitenkin aikataulut, logistiikka ja materiaalien laadun arviointi. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, ettei kaikkea materiaalia voida eikä tarvitse ohjata Luuppiin.”
Mahlanen ja Kalilainen ovat yhtä mieltä siitä, että juuri tässä Luupin rooli voisi olla merkittävä, mutta Luupin ei tarvitse ratkaista kaikkea yksin. Myös oppilaitokset suhtautuivat Luupin toiminnan tuomiin mahdollisuuksiin positiivisesti:
”Oppilaitokset näkivät Luupin mahdollisuutena yhdistää koulutusta, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä käytännön tekemistä. Samalla se voisi vahvistaa tulevaisuuden osaamista ja työvoiman saatavuutta.” Kalilainen kertoo.
”Oppilaitosyhteistyö tukee vahvasti myös meidän tavoitteitamme” Mahlanen vahvistaa. Mitkä olivat tutkimuksen tärkeimmät johtopäätökset ekosysteemin rakentamisen näkökulmasta?
Kalilainen mukaan selkein havainto oli koordinoinnin merkitys. ”Tarvitaan toimija, joka hallinnoi materiaalivirtoja, varmistaa laatua ja jakaa tietoa eri osapuolille. Ilman koordinaatiota materiaalit ja mahdollisuudet jäävät helposti hyödyntämättä. Lisäksi infrastruktuuri ja logistiikka ovat kriittisiä, koska eri materiaalit vaativat erilaisia ratkaisuja.”
”Toinen keskeinen tekijä on roolien selkeys. Toimijoilla on paljon osaamista, mutta yhteistyö tarvitsee yhteisiä pelisääntöjä ja selkeän vastuunjaon. Myös taloudelliset kannustimet ovat tärkeässä asemassa, sillä kiertotalouden toimintamallit ovat usein työ- ja tilaintensiivisempiä kuin perinteiset lineaariset ratkaisut.”
Mahlasen mukaan tämä vahvistaa käsitystä siitä, että Luuppi on ennen kaikkea alusta ja mahdollistaja, ei pelkästään fyysinen tila. Taloudellinen kestävyys on varmasti yksi avainkysymyksistä. Millainen merkitys viestinnällä on Kalilaisen mielestä?
”Viestinnän merkitys nousi haastatteluissa erittäin vahvasti esiin. Toimijoiden täytyy saada ajantasaista tietoa siitä, mitä materiaaleja on saatavilla, missä niitä on ja milloin ne ovat hyödynnettävissä. Ilman tiedonkulkua yhteistyö ei käytännössä toteudu.”
”Tämä liittyy vahvasti siihen, miten rakennamme Luupista avoimen ja läpinäkyvän kokonaisuuden.” Mahlanen toteaa. Kalilaisen mielestä kenties tärkein johtopäätös kuitenkin liittyy etenemistapaan: ekosysteemiä ei kannata rakentaa kerralla kaikille toimialoille.
Mahlanen tiedustelee, miten Kalilainen suosittelisi etenemään ekosysteemin rakentamisen kanssa?
”Aloittamalla pienestä ja hallitusti. Kannattaa valita rajattu joukko toimijoita sekä sellaiset materiaalivirrat, joissa yhteistyön edellytykset ovat jo valmiiksi hyvät. Esimerkiksi tekstiilit ja pientavaroiden korjauspalvelut tarjoavat tähän hyviä mahdollisuuksia. Kun toimintamallit ja yhteistyö on saatu toimimaan, toimintaa voidaan laajentaa vaiheittain.”
Mahlanen vahvistaa tämän sopivan hyvin yhteen myös Elävän strategisen ajattelun kanssa. On tärkeää saada onnistumisia jo alkuvaiheessa. Miten Kalilainen näkee Elävä säätiön roolin kokonaisuudessa?
”Erittäin keskeisenä. Tarvitaan toimija, joka kokoaa verkoston yhteen, fasilitoi yhteistyötä ja ylläpitää jatkuvaa vuoropuhelua. Tällainen ekosysteemi ei synny itsestään, vaan vaatii pitkäjänteistä koordinointia.”
Mahlasen mielestä se on hyvä muistutus meille kaikille. Ekosysteemin rakentaminen on pitkäjänteinen prosessi.
Kalilainen on samaa mieltä: ”Tutkimuksen perusteella toimijat suhtautuvat yhteistyöhön myönteisesti, mutta käsitykset omista rooleista ja hyödyistä ovat vielä kehittymässä. Siksi aktiivinen dialogi ja yhteinen oppiminen ovat ratkaisevassa asemassa.”
”Tämä keskustelu kuvaa hyvin nykytilannetta. Perusta on olemassa, mutta työ on vasta alussa.” Mahlanen myötäilee ja kiittää Kalilaista ansiokkaasta työstä. ”Kiitos, että diplomityösi tarjoaa meille selkeää suuntaa seuraaviin vaiheisiin.”
Kalilainen kiittää toimeksiantajaa ja toteaa lopuksi: ”Tästä on hyvä jatkaa kohti käytännön toteutusta ja toimivan kiertotalouden yritysekosysteemin rakentamista Matkus Luupin ympärille.”
