RAKKI-hankkeen ensiaskeleet
RAKKI-hankkeessa on tehty tähän mennessä neljä uudelleenkäyttökartoitusta. Kohteina ovat olleet mm. koulu ja päiväkoti. Kartoituksia on tehty tilanteen ja resurssien puitteissa ilman tarkempia etukäteisrajauksia. Jokaisen kartoituksen myötä opitaan aina jotain uutta ja ilmenee kehityskohtia ja -ideoita.
Tähän mennessä tuotteita on kartoituksissa kertynyt vajaat 4000 kappaletta. Osa kohteista on jo osittain tyhjennetty ennen hankkeen tekemää kartoitusta, mikä vaikuttaa määrään. Tuotteita on mennyt niin tilaajan omaan käyttöön kuin hyväntekeväisyyteenkin. Käyttöön menneet tuotteet ovat pääsääntöisesti olleet irtaimistoa, jolloin hankkeen puolesta on keskitytty kartoittamaan rakennusosia. Toisinaan aikataulu on ollut tiukka, jolloin paljon hyvää materiaalia on jäänyt hyödyntämättä resurssien puutteen takia – ei yksinkertaisesti ole ollut aikaa eikä tekijöitä irrottaa ja kerätä kaikkea hyötykäyttökelpoista. Tavoitteena on, että uudelleenkäyttöön saataisiin mukaan mahdollisimman monia toimijoita, joilla on erilaisia tarpeita rakennusosien suhteen.
Ehkä kinkkisin osuus kartoituksissa on niiden rajaaminen. Rajausta tehdessä täytyy miettiä todella monia näkökulmia, jotta työmäärä vastaa hyötyjä. Kartoituksessa olisi hyvä tietää, mihin tarkoitukseen tuotteita ollaan hyödyntämässä: missä kohteessa niitä hyödynnetään, millaisia laatuvaatimuksia tuleva käyttötarkoitus asettaa, milloin niitä tullaan käyttämään uudelleen ja niin edelleen. Tämän lisäksi on ajateltava, kenen tarpeisiin kartoitusta tehdään: kartoitetaanko irtainta, talotekniikkaa tai jotain tiettyä osaa siitä, pintamateriaaleja vai tietystä materiaalista valmistettuja tuotteita. Käytännön tekemiseen vaikuttaa lisäksi se, saadaanko rakennusosat irrotettua ehjänä ja materiaalit tarvittaessa erotettua toisistaan. Rajaukseen vaikuttaa myös oleellisesti rakennuksen kunto ja historia sekä millaisia tutkimuksia sen kuntoon liittyen siellä on tehty. Uudelleenkäyttökartoituksia voitaisiin hyvin tehdä myös korjausrakentamisen yhteydessä.
Uudelleenkäytöstä liiketoimintamahdollisuuksia
Jotta uudelleenkäytöstä saataisiin kattavaa ja sujuvaa, tarvitaan mukaan yrityksiä eri aloilta, myös rakentamisalan ulkopuolelta. Uudelleenkäytön myötä voidaan luoda kokonaan uutta liiketoimintaa, mutta myös olemassa olevat yritykset voivat laajentaa tarjontaansa ja siten saada kasvua. Purkukohteiden irtainta ja rakennusosia saa yleisesti ottaen hankittua edullisesti, ellei jopa ilmaiseksi, koska jos niitä ei hyödynnetä ne ovat jätemaksujen vuoksi kuluerä. Uudelleenkäyttö olisi siis molemmin puolin taloudellisesti kannattava ratkaisu.
Sitran ja Deloitten oppaassa Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleista (2022) on määritelty kiertotalouden liiketoimintamalleille viisi erilaista kategoriaa. Näistä uudelleenkäyttöön voidaan parhaiten soveltaa elinkaaren pidentämistä ja resurssien talteenottoa. Elinkaaren pidentäminen perustuu korjaukseen, huoltoon, päivittämiseen sekä uudelleenmyyntiin ja -valmistukseen. Resurssien talteenoton osalta voidaan soveltaa ennen kaikkea käyttökelpoisten materiaalien talteenottoa jätehierarkian mukaisesti.
Kiertotalousliiketoiminnalla yritys voi sekä kasvattaa tuottoa että vähentää riskejä ja kuluja. Lisäksi uudelleenkäyttö lisää omavaraisuutta ja täten myös huoltovarmuutta, koska materiaalit ja tuotteet eivät ole yhtä riippuvaisia tuonnista kuin lineaarisessa taloudessa.
Rakentamisalan verkostosta vauhtia uudelleenkäyttöön
RAKKI-hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda paikallinen uudelleenkäyttöverkosto, jossa kootaan yhteen kunnat, valtio, hyvinvointialueet sekä jätehuollon ja rakennusalan yritykset. Verkoston ensimmäinen tapahtuma on suunnitteilla syksylle 2026 ja niitä jatketaan koko hankkeen ajan. Tapahtumien sisältö muotoillaan osallistujien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Jos koet, että yrityksesi voisi hyötyä tällaisesta verkostoitumisesta, ota rohkeasti yhteyttä, niin pidämme sinut ajan tasalla!
RAKKI – rakennusmateriaalit kiertoon – hanke (2025–2028) on Elävä säätiön hallinnoima hanke. RAKKI keskittyy edistämään ja vahvistamaan rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä Pohjois-Savossa. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja sen rahoitukseen osallistuu myös Kuopion kaupunki. Hankkeen kokonaisbudjetti on 269 780 €, josta Euroopan Unionin rahoitusosuus on 80 %.
